Tavallinen ratkaisu on taustapaperirulla, joka ripustetaan telineeseen ja vedetään lattialle loivaksi kaareksi; vinyyliä ja kangasta käytetään samalla tavalla, ja monissa studioissa on kiinteä, kipsistä rakennettu kaareva seinä. Kaari kätkee viivan, jossa lattia ja seinä kohtaavat ja joka muuten kulkisi kuvan poikki mallin jalkojen tai tuotteen alaosan takana. Pöytämallit tekevät saman pienille tuotteille työpöydällä.
Valkoinen paperi ei toistu kuvassa puhtaan valkoisena itsestään. Pelkästään edestä valaistuna se näkyy vaaleanharmaana, ja valkoiseksi se tarvitsee oman valonsa tai myöhemmän irrotuksen. Vaaleanharmaa paperi on usein hyödyllisempi valinta: se antaa tasaisen neutraalin pohjan ja säilyttää valkoisten vaatteiden ääriviivat. Paperin painaumat, rypyt ja kengänjäljet näkyvät sivuvalossa, joten päällä kävelty osa revitään pois ja uutta paperia vedetään alas. Vinyylin voi pyyhkiä puhtaaksi, mutta se heijastaa.
Lähellä taustakaarta oleva malli tai tuote luo siihen varjonsa ja saa sen väriä reunoilleen, joten värillinen tausta sävyttää valkoisen paidan hihat. Kun kohde siirretään eteenpäin ja taustakaari valaistaan erikseen, tausta pysyy tasaisena ja tuote saa oman valonsa. Kokovartalokuvassa mallille tarvitaan leveä rulla; sen päiden lähellä paperin reuna ja huone tulevat kuvaan, ja kuva on silloin rajattava tai sen taustaa laajennettava.
